Suomalainen insinöörityö on maailman luokkaa

Suomalainen insinöörityö on erittäin arvostettua maailmassa. Suomalainen insinööri on kansainvälisessä huippuosaaja, jonka taso jopa saksalaista tai japanilaista insinööriä kovempi. Teollisuuden osaaminen juontaa juurensa sodanjälkeiseen aikaan, ja sotakorvausvelvoitteisiin, joka mahdollista Suomen teollisuuden kasvun ja laajentumisen.

Suomalaisen insinöörityön korkealuokkaisesta puhuu myös se, että maassamme on lukuisia huippuyhtiöitä, joiden laatu pohjautuu korkealuokkaiseen osaamiseen. Hyvänä esimerkkinä tästä on metalliteollisuus ja paperiteollisuus sekä teknologiateollisuus. Väkilukuun nähden Suomi onkin onnistunut markkinoimaan insinöörityötään erityisen hyvin. Suomessa osataan suunnitella niin laivoja, moottoreita, koneita, kännyköitä, paperikoneita, puolijohtimia, autoja kuin hissejäkin. Kone, Nokia, Pöyry,Outotec, Ponsse ja monet muut yhtiöt ovat kansainvälisesti merkittäviä toimijoita, ja joiden palveluita ja tuotteita arvostetaan ympäri maailmaa.

Insinööritaidon säilymisessä on myös haasteita

Erityisen viimeisen vuosikymmenen aikana Suomesta on siirtynyt monia insinöörien työpaikkoja ulkomaille. Suurin syy tässä on palkkaerot, sillä verrattuna esimerkiksi Itä-Euroopassa palkat ovat huomattavasti alhaisemmat palkat, puhumattakaan Kiinasta ja Intiasta. Toisaalta laatu on huomattavasti korkeampaa Suomessa kuin näissä maissa.

Toisaalta monia yrityksiä on myös saapunut Suomeen edullisten insinöörien takia, ja moni entinen nokialainen on työllistynyt Suomeen tulleiden monikansallisten korporaatioiden palvelukseen. Yritykset kuten Samsung, GE, Huaway ja Intel ovat perustaneet Suomeen monia tuotekehitysyksiköitä, mikä johtuu osaavan työvoiman lisäksi myös hyvästä infrastruktuurista. Tämän lisäksi liiketoimintaympäristö on Suomessa erittäin dynaaminen, mikä näkyy myös siinä, että yrityslainoja tarjoaa pankkien ja rahoituslaitosten lisäksi myös moni muu taho Qred, joka tarjoaa halpaa yrityslainaa.

Insinöörin markkina-arvoon vaikuttaa myös osaaminen, minkä takia on tärkeää, että investoinnit koulutukseen pysyvät yhtä korkeina kuin nykyisinkin. Myös globaalissa mittakaavassa tapahtuvat muutokset vaikuttavat todennäköisesti siihen positiivisesti suomalaiseen insinöörityöhön. Globaalit tuotantoketjut ja Kiinan asema maailman tehtaana saattavat tulla tiensä päähän ennustettua nopeammin, jolloin maailma siirtyy vahvemmin paikallisen tuotannon piirin. Tästä johtuen on hyvä aika tehdä mittavia rakenneuudistuksia koulutusinvestointien lisäksi, joka takaavat, että Suomi selviytyy voittajana uudessa maailmassa.